liity jaseneksi

LIITY JÄSENEKSI >>


Olemme facebookissa

Facebook -yhteisö
pienten lasten
vanhemmille >>

Facebook -yhteisö
isompien lasten
vanhemmille >>

Neuvolasivusto >>

Yhteystiedot:
info@refluksilapset.fi

 

Sivuston tekstit eivät korvaa lääkärin antamia neuvoja ja hoitoja, käänny tarvittaessa hoitohenkilökunnan puoleen.

 

 

   

 

Diagnostiset tutkimukset

Lapsipotilaan refluksidiagnostiikassa käytetään pääasiassa samoja tutkimuksia kuin aikuispotilaillakin. Oireiden laajasta kirjosta johtuen diagnoosin saaminen voi toisinaan olla vaikeaa.

Tyypilliset oireet, kuten mahan sisällön nousu suuhun, oksentelu ja voimakas närästys, riittävät usein diagnoosiin. Diagnostiikan tukena voidaan käyttää hoitokokeilua. Mikäli oirekirjo ei ole tyypillinen, on toisinaan syytä käyttää erilaisia tutkimuksia tilanteen tarkemmaksi selvittämiseksi.

Ruokatorven pitkäaikaista (18 - 24 tuntia) pH:n monitorointia on pidetty yksittäisenä GER:ia mittaavana funktionaalisena tutkimuksena. Tutkimuksessa arvioidaan happamien (pH < 4) takaisinvirtausten taajuutta ja kestoa. Tutkimuksen haittapuolena on se, ettei se mittaa hapotonta refluksia. Oireissa ei välttämättä ole eroa, olipa takaisinvirtaus hapanta tai hapotonta. Hapottomasta refluksista voidaan saada tietoa niin sanotulla impedanssimittauksella, jossa mitataan ruokatorvessa olevan nesteen aiheuttamaa vastuksen muutosta. Molemmissa pH-mittauksissa voi saada kuitenkin sekä vääriä positiivisia että vääriä negatiivisia tuloksia.

Ruokatorven ja mahalaukun varjoainekuvauksen etu on sen helppo saatavuus. Varjoainekuvaus on kohtuullisen hyvä tutkimus kokeneen radiologin käsissä. Huonoina puolina on se, että tutkimus mittaa postprandiaalista refluksia, mikä on lapsilla normaalia. Patologisena voidaan kuitenkin pitää korkealle nousevaa runsasta refluksia.

Ruokatorven manometria on lapsilla jonkin verran hankala toteuttaa sen epämiellyttävyyden takia. Normaali manometria ei sulje kuitenkaan pois refluksitautia. Sen sijaan hyvin alhainen ruokatorven alemman sulkijalihaksen paine manometriassa kertoo usein kirurgista hoitoa vaativasta refluksitaudista.

Bernsteinin koe mittaa esofagiittikipua. Varsinkaan imeväinen tai pikkulapsi ei pysty kuvaamaan ruokatorvikipuaan, joten koe on useimmilla lapsilla hyödytön.

Ruokatorven, mahalaukun ja pohjukaissuolen tähystys biopsioineen on varmin tapa diagnosoida ruokatorven tulehdus. Tähystys ei anna tietoa refluksista, joka aiheuttaa esimerkiksi keuhko-oireita, mutta se kertoo usein sen onko potilaalla yläruoansulatuskanavan anatomisia poikkeavuuksia tai ruokatorven tulehdus. Lapsipotilailla tähystys vaatii useimmiten yleisanestesian.